Uutiset ja julkaisut

Lue viimeisimmät uutiset Nordkalkista

Rakennekalkki vaikuttaa peltoon ja vesistöihin

Teksti ja kuvat: Arto Takalampi (info a nordkalk.com), 22.10.2020

Rakennekalkituksella voidaan vähentää ravinnepäästöjä vesistöihin, koska se parantaa pitkäaikaisesti savipitoisen maan mururakennetta ja vedenläpäisykykyä.

Rakennekalkin teho perustuu sen ainesosien sekä saveksen reaktioihin: kalkin sitoessa saveshiukkasia syntyy mururakenteeltaan kestävä ja kuohkea maaperä.

”Pienet savihiukkaset liimautuvat pitkäaikaisesti vahvoin sidoksin toisiinsa, jolloin mururakeista tulee suurempia ja maan rakenteesta kuohkeampi”, yliopettaja Juha Kääriä Turun ammattikorkeakoulusta havainnollistaa tarkemmin reaktion syntymekanismin vaikutusta.

”Tällöin vesi pääsee liettymisen sijaan imeytymään maahan, mikä vähentää eroosiota. Kun vesistöjä rehevöittävä fosfori jää maaperään eikä huuhtoudu pintavaluntana, se on myös paremmin kasvien hyödynnettävissä.” Kääriä toimii laajan Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelumenetelmänä -hankkeen projektipäällikkönä.

Hänen mukaansa rakennekalkitus on tärkein ja tehokkain menetelmä kunnostaa pellot niiden ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Pintavaluntana tulevat ravinnepäästöt korostuvat viime talven kaltaisissa märissä ja lumettomissa olosuhteissa, ja ilmiön oletetaan yleistyvän vähenevän ilmaston lämmetessä. Kääriä huomauttaa, että rakenteeltaan kunnossa oleva maaperä estää tehokkaasti myös alueellisten rankkasateiden aiheuttamat pintavalumat. Maa pystyy imemään tehokkaasti nopeasti tulevan isonkin vesimäärän ja puskuroimaan virtaamavaihteluja ojissa.

Rakennekalkki03d 800

Rakennekalkissa on samaa kalsiumkarbonaattia kuin maatalouskalkissakin, mutta siihen on lisätty tietty osuus saveksen kanssa reagoivaa ja maan rakennetta parantavaa aktiivista kalkkia.

Ruotsissa tehtyjen tieteellisten tutkimusten mukaan rakennekalkituksesta on hyötyä vain, jos se kohdennetaan ja toteutetaan oikein. Rakennekalkitus toimii erityisen hyvin savimaissa, joissa maalajitunnus on S.

Kääriän mukaan jo 20-25 prosentin savespitoisuuksissa saadaan merkittäviä vaikutuksia aikaan. Mitä savisempi eli huonorakeisempi maa on, sitä kannattavammaksi investoiminen ja sen ympäristöhyödyt tulevat. Eurajoen pilottialueella savespitoisuus on keskimäärin juuri tuo 20-25 prosenttia.

Rakennekalkki04b 800

Rakennekalkkia levitetään Eurajoen pilottikohteelle noin 6,5 tonnia hehtaarille. Siitä aktiivista ja saveksen kanssa reagoivaa aktiivista kalkkia on tonni eli tuhat kiloa.

Hyvärakenteisen savimaan tunnistaa muun muassa siitä, että se säilyttää mururakenteensa niin kuivissa kuin sateisissakin olosuhteissa. Huonorakenteinen maa kovettuu kuivuessaan, ja kastuessaan se puolestaan muuttuu sitkeäksi ja tahmeaksi, jolloin se myös tiivistyy helposti.

”Tutkimushankkeessa on korostunut myös hyvin keskeisesti, että kalkitus ja muokkaus pitää tehdä oikein. Jos peltoa ei kalkituksen jälkeen muokata nopeasti ja vieläpä kahteen kertaan, kalkitus menee täysin hukkaan”, Kääriä sanoo.

Tämä johtuu siitä, että rakennekalkin aktiiviset aineosat pitää saada nopeasti sekoittumaan maa-ainekseen. Vain näin niiden teho ja maan rakennetta parantava vaikutus saadaan aikaan, ja vaikutus kestää pitkään.

Jos ainesosat jäävät pintaan, rakennekalkki karbonisoituu eli se reagoi ilman kanssa ja muuttuu tavalliseksi kalkkikivijauheeksi.

Eurajoen koealueella pelto muokataan ennalta sovitusti kahteen kertaan ristiin lautasmuokkaimella.

Rakennekalkki11 800

Pelto kevytmuokattiin lautasmuokkaimella välittömästi rakennekalkin levityksen jälkeen. Tällä varmistetaan, että rakennekalkin aktiiviset ainesosat sekoittuvat nopeasti maa-ainekseen.

Aktiivikalkkia laskettu määrä

Rakennekalkki poikkeaa tavanomaisesta maatalouskalkista käyttötarkoitukseltaan ja koostumukseltaan.

Tavanomaisessa peltojen kalkituksessa pyritään kalsiumkarbonaattia levittämällä vähentämään maan happamuutta, jota mitataan tutulla pH-arvolla. Tavoitteena on päästä pH-arvon 6 yläpuolelle levittämällä kalkkia 5-8 tonnia viiden vuoden välein.

Rakennekalkissakin kalsiumkarbonaatin osuus on suurin eli sillä on aina myös maan pH:ta parantava vaikutus. Rakennekalkkiin on kuitenkin lisätty niin sanottua aktiivista kalkkia neljäs-, viidesosa painosta. Aktiivista kalkkia ovat kalsiumoksidi eli poltettu kalkki ja kalsiumhydroksidi eli sammutettu kalkki.

Juha Kääriän mukaan tutkimushankkeessa tuon aktiivisen kalkin osuus on tuhat kiloa hehtaarille. Tutkimuksen kannalta sillä ei ole merkitystä, mikä kalkin kokonaismäärä on, koska se on normaalia, pH:ta nostavaa maatalouskalkitusta.

”Aktiivisen kalkin tarkka tuhannen kilon määrä perustuu Luken tekemiin useisiin laboratoriokokeisiin. Juuri tällä määrällä saadaan pellossa optimaalinen vaikutus, joten sitä suuremmasta määrästä ei ole hyötyä eikä se ole taloudellisestikaan järkevää”, hän huomauttaa.

Eurajoella rakennekalkituskokeessa hehtaarille levitetyn kalkin kokonaismäärä on 6-6,5 tonnia. Siinä käytettävä rakennekalkki on Nordkalkin valmistamaa Fostop Rakennekalkki. Eurajoen rakennekalkituskoe on koko valtakunnan mitassa suurin.

Rakennekalkki06a 800

Rakennekalkin levitys sujui Eurajoella aurinkoisissa merkeissä tänä syksynä. Hankkeessa keskeisesti vaikuttavat projektipäällikkö Juha Kääriä (kesk.) Turun ammattikorkeakoulusta, maanviljelyn asiantuntija Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-instituutista (oik.) ja myyntipäällikkö Jan Drugge Nordkalkilta olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa.

Kalkkikivialan edelläkävijä

Nordkalk on  kalkkikivialan  johtava yritys kotimarkkinoillaan. Toimitamme välttämättömiä raaka-aineita lukuisille teollisuudenaloille, ja sovelluksillamme turvataan puhdasta ilmaa ja vettä sekä viljelysmaan tuottavuutta.