Uutiset ja julkaisut

Lue viimeisimmät uutiset Nordkalkista

Kunnostettu lohko kerralla matkaan

Kuvat ja teksti: Arto Takalampi, 29.5.2020

Lapualaisen broilerintuottajan Jussi Kankaan kahdeksan hehtaarin lohkolle Lapuan Hahtomaassa levitettiin normaalia reilummin Nordkalkin Vimpelin Mg-kalkkia, yli kymmenen tonnia hehtaarille. Peruskunnostettu maa kun vaatii isomman määrän.

Jussi Kankaan pellolla oli helatorstain tietämissä vipinää. Kangas odotteli rauhassa, kunnes kalkitusurakoitsija Vesa Paavola oli saanut levitettyä kalkkia riittävän isolle alalle. Sen jälkeen hän lähti perään levittämään lohkolle kananlantaa, kylvömuokkaamaan sen ja kylvämään ohralle.

Broileritilan pääviljana on vehnä, mutta lohkon parannustyöt nipistivät kasvuajan paremmin ohralle sopivaksi.

NordkalkKangas03 800

Jussi Kankaan pellolla Lapuan Hahtomaassa Etelä-Pohjanmaalla oli vipinää helatorstain aikoihin. Saman tien kun kalkitusurakoitsija Vesa Paavola oli saanut levitettyä kalkkia peltoon, tuli Kangas jo perässä levittäen sille kananlantaa.

”Tätä lohkoa on perusparannettu syksystä alkaen eli salaojitettu, kaivettu kiviä kaivinkoneella ja täytetty laskuoja, jolloin pintaan on noussut myös hapanta raakamaata. Sen vuoksi tähän tarvittiin nyt reilu annos kalkkia, että kasvukunnossa päästään kerralla matkaan”, hän perustelee.

Kangas kalkitsee peltojaan joka vuosi sen mukaan, missä maanäytteiden mukaan on tarvetta. Kun viljelyyn on tullut uusia peltoja oston ja vuokrauksen kautta, niissä on käytännössä aina kalkitustarvetta. Hän keskittääkin kalkituksensa pääosin niille.

”Mitä alhaisempi pH, sitä suuremman hyödyn kalkituksesta saa. Kun pH:n nousu tasaantuu ja päätyy 6,5:een, silloin hyöty ei ole enää niin suuri. Tilan perusmailla kalkitus onkin enemmän ylläpitokalkitusta”, hän sanoo.

”Lähden kalkituksessa aina siitä, että se tukee lannoitusta. Kun pH on kunnossa, samalla lannoitemäärällä saadaan suurempi hyöty parempana satona.”

NordkalkKangas02a 800

Jussi Kankaan hyvänä apurina töissä oli 8-vuotias Iisakki-poika.

Omakohtainen tuntuma tilan peltoihin tärkeä

Kankaan broileritilalla on noin 105 000 kasvatuspaikkaa. Tilan tärkein viljelykasvi on vehnä, jota viljellään broilereiden rehuksi keskimäärin puolella viljelypinta-alasta. Tänä vuonna vehnäalaa sai hieman vähentää, sillä viimevuotista satoa jäi hyvin varastoon. Lisäksi viljelyssä on ohraa, ja osa viljasta menee myyntiin.

Broilereiden päärehuna on täysrehu ja vehnän osuus kaikesta rehusta on noin viidennes. Ruokinnassa vehnässä on oltava valkuaista, mutta vain tiettyyn rajaan asti eli Kankaan mukaan noin 14 prosenttiin.

”Valkuaispitoisuuden nostamisessa typellä sitä korkeammaksi ei ole enää vastaavaa hyötyä”, hän korostaa.

Nyt kalkitulle ohralohkolle levitettiin kananlantaa kolme tonnia hehtaarille ja lannoitteena kylvön yhteydessä 50 kiloa typpeä. Kasvukauden aikana katsotaan, paljonko on tarvetta vielä jakaa lannoitusta. Vehnällä lannoituksen jakaminen ja lisälannoituksen ajaminen kasvustosensorilla on ollut käytössä jo useampana vuonna.

NordkalkKangas05c 800

Kahdeksan hehtaarin lohko sai normaalia tujumman annoksen Vimpelin Mg-kalkkia, yli kymmenen tonnia hehtaarille. Pellolla oli tehty perusparannuksia syksystä lähtien, jolloin pintaan oli noussut myös hapanta raakamaata.

Tälle kaudelle tilalle on tulossa oma Amazonen pintalevitin, koska jaettu lannoitus lisääntyy. Pintalevittimessä voidaan hyödyntää satelliittikuvan pohjalta tehtyjä kasvustoindeksikarttoja.

Kangas vaihtelee lajikkeita kokeilemisen halusta ja kokemusten mukaan, ja nytkin on viljelyssä neljää eri lajiketta. Kalkitulle lohkolle tulee Uljas-ohraa ja jo aiemmin tänä keväänä kylvetyllä viereisellä lohkolla on Helmi-vehnää.

”Bjarne oli pitkään päälajike, mutta Helmi osoittautui viime vuonna hyvin satoisaksi”, hän perustelee.

Tänä keväänä kylvökausi on ollut kaksijakoinen. Kylvämään Kangas pääsi jo huhtikuun puolella, mutta toukokuun alkupuolen koleuden seurauksena kasvukausi otti hieman takapakkia, kunnes pääsi taas vauhtiin kuun loppupuolen lämmössä.

NordkalkKangas11 800

Kalkituksen ja kananlannan levityksen jälkeen pelto muokattiin lautasäkeellä, ja samalla hiennonnettiin myös pintaan nousseet heinämättäät. Sen jälkeen pelto kylvettiin ohralle.

Tilan peltotyöt tehdään nykyisin kokonaan omin voimin ilman urakoitsijoita. Kankaan mukaan siinä pysyy tuntuma peltoon ja kasvustoon, mikä korostuu erityisesti kasvinsuojelussa.

”Se on viimeisin, jonka antaisin pois. Ei millään muulla konstilla tule kierrettyä peltoja 20 metrin ajovälein useita kertoja kesässä. Siinä näkee ajoissa ongelmakohdat ja ehtii vielä vaikuttaa niihin. Näkeehän sen syksyllä puimurinhytistäkin, että jotain on tapahtunut, mutta silloin on jo myöhäistä”, hän naurahtaa.

Kalkkikivialan edelläkävijä

Nordkalk on  kalkkikivialan  johtava yritys kotimarkkinoillaan. Toimitamme välttämättömiä raaka-aineita lukuisille teollisuudenaloille, ja sovelluksillamme turvataan puhdasta ilmaa ja vettä sekä viljelysmaan tuottavuutta.