Uutiset ja julkaisut

Lue viimeisimmät uutiset Nordkalkista

Palkintokuorma kuin tilauksesta

Teksti ja kuvat Arto Takalampi, 22.2.2019

Kalkkikuorman voittaneella Pollarin tilalla Kauhavalla tunnetaan kalkituksen hyödyt. Maidontuotannon heikko kannattavuus ei kuitenkaan mahdollista säännöllistä kalkitusta.

Kalkkikuorman osuminen Nordkalkin arvonnassa kauhavalaiselle Eija Pollarille tuli sopivaan saumaan hänen ja miehensä Reijo Pollarin maitotilalle. Tilan käyttöön saatiin vuodenvaihteessa navetan viereinen vuokrapelto, joka oli muutenkin tarkoitus kalkita tänä vuonna.

”Palkintokuorman lisäksi otimme omaan lukuumme toisen kuorman, ja molemmat kuormat levitetään tälle pellolle. Näin saamme uuden vuokrapellon kokonaan kalkittua”, Reijo sanoo.

Nordkalk arpoi viime vuonna kaikkiaan kolme 40 tonnin kalkkikuormaa eli yhteensä 120 tonnia kalkkia. Eija Pollari voitti viimeisessä, marraskuun arvonnassa kuorman, ja kalkiksi tilalle valittiin Vimpelin Aito Magnesiumin.

Magnesiumpitoinen kalkki sopii hyvin nurmelle ja karjalle, ja sitä on käytetty tilalla ennenkin.

Pollari1b

Nordkalkin kalkkikuorman voittaminen arvonnassa osui kauhavalaisille Reijo ja Eija Pollarille juuri oikeaan saumaan. Navetan viereinen lohko saatiin vuokralle tästä vuodesta lähtien, joten se oli muutenkin tarkoitus kalkita. Urakoitsija Jarmo Ylesmäki levitti kalkin helmikuun alussa vielä talvisissa olosuhteissa.

Nyt kalkittu lohko lisää viljelykiertoa

Reijon mukaan aivan navetan kyljessä oleva uusi vuokralohko selkiyttää tilan peltokuvioita ja nostaa kokonaispeltoalan sataan hehtaariin. Samalla pellot saa hyvään vuorottaiseen nurmi-vilja-nurmi -kiertoon.

Nurmen ja viljan vuokrapaloja on hajallaan lähiseudulla, ja nämä pienet palat voi nyt laittaa nurmelle. Tänä talvena kalkitun lohkon Pollarit kylvävät ensi keväänä ohralle ja sen jälkeen nurmelle.

Kierron välikasveina tilalla on kokeiltu myös hernettä ja ruisvehnää. Nurmien uusimisväli on ollut viisi vuotta, mutta paikoin voikukan yleistyminen pakottaa aikaistamaan uusimista vuodella.

Viljavuustutkimuksen mukaan maan pH vaihtelee uudella lohkolla sen mukaan, mitä kauempana se on jokirannasta. Pelkälle nurmelle kylvettäessä lohkon toiseen päähän ei Reijon mukaan tarvittaisi kalkkia, toiseen päähän kyllä. Siellä maa on savisempaa ja hapanta.

”Sen sijaan ohra vaatii kalkkia koko alalle. Siinä mielessä tämä kalkitus on nyt piste iin päälle”, hän sanoo.

Tilan peltoja on kalkittu satunnaisesti. Pollarit myöntävät, että useamminkin olisi voinut kalkita, sillä perusongelma maissa on savisuus. Alhaista pH:ta pitäisi saada nostettua peltojen vilkkuessa punaisella, mikä saikin heidät kokeilemaan onneaan myös kalkkiarvonnassa.

Reijo huomauttaa, että maidon alhainen hintataso näkyy maitotiloilla tuotannon kannattavuuskriisinä, jolloin tilojen ostokyky on lujilla. Pollarit laskevat, että vuoden 2014 maidon hintaromahduksesta lähtien heidänkin maitotilistä on jäänyt uupumaan 85 000 euroa.

”Se on niin iso raha, että silloin investoinnit ja hankinnat joudutaan tilalla kohdentamaan vain niihin kaikkein välttämättömimpiin. Monesta tarpeellisesta on jouduttu ja joudutaan edelleen luopumaan, muun muassa säännöllisestä kalkituksesta”, Reijo sanoo.

”Tiedämme kyllä, että säästö on aivan väärästä paikasta. Kalkitus on tärkeää ja kalkittu nurmi tuottaa laadukasta rehua”, Eija jatkaa.

Pollari2

Pollarin tilalle otettiin arvonnassa voitetuksi kalkkikuormaksi Vimpelin Aito Magnesium, josta tilalla on ennestään kokemusta.

Kalkituksen hyödyt näkyvät kasvustossa

Kalkituksen hyödyt Reijo on toki huomannut käytännön viljelyssä: jos maa on hapan, ilman kalkitusta lannoituksestakaan ei ole mitään hyötyä. Se vahvistui vielä yhden yksittäisen, konkreettisen esimerkin kautta.

Hän hävitti jokin aika sitten pellolta tyhjän pantiksi ja kierrettäväksi jääneitä latoja ja muokkasi niiden saviset pohjat viljelysmaaksi. Pohjalle hän levitti kaksi kuormaa lehmänlantaa, mutta kahtena seuraavana vuonna pohjien kohdalla ei kasvanut mitään.

”Kolmantena vuonna hain 10 säkkiä kalkkia ja vaikutus oli aivan toinen. Kasvu oli normaali eikä jälkeenpäin ladonpohjan kohtaa huomannut kasvustosta kuin pienestä kummusta”, Reijo kuvailee.

Hän myöntää, että kalkitusintoon on takaraivoon jäänyt hieman kummittelemaan happamien sulfaattimaiden kalkituksen tuki 1990-luvulla. Tuolloin happamille maille sai käytännössä ilmaiseksi rekkakuormallisia kalkkia, mutta suuren kysynnän vuoksi tuki oli voimassa vain vuoden.

”Otin kalliit näytteet seuraavan vuoden tukea varten, mutta sitten mitään tukea ei enää saanutkaan. Silloin tuntui, että meitä oli vähän huijattu”, hän sanoo.

Pollarin pellolle kalkin levittänyt urakoitsija Jarmo Ylesmäki sanoo havainneensa maitotilojen talouden tiukkuuden yleisemminkin. Tiloilla tingitään monista asioista, ja se näkyy myös kalkituksen hiljenemisenä.

”Viime talvena helmi-maaliskuu oli vielä vilkasta aikaa. Tästä keväästä ei vielä tiedä, mutta toivottavasti nyt vilkastuu samalla tavalla, sillä kalkituksen hyödyt kaikki tietävät”, hän korostaa.

Kalkituksen kustannusvaikutus on pieni, vain noin viisi prosenttia viljelykustannuksista ja noin 40 euroa hehtaarille vuodessa.

Säilörehusta vajetta heikon kesän vuoksi

Pollarin tilalla on nyt reilut 60 lypsävää nuorkarjan lisäksi. Sukupolvenvaihdoksesta vuodesta 1987 lähtien tilalla oli käytössä työläs parsinavetta, joka vaihtui vuonna 2010 valmistuneeseen uuteen yhden lypsyrobotin pihattoon.

Lehmät ruokitaan appeella eli seosrehulla, ja säilörehun tekee urakoitsija laakasiiloon. Normaalivuosina rehusta on tehty kaksi satoa, mutta viime vuonna jouduttiin turvautumaan vielä kolmanteen satoon kahden ensimmäisen jäätyä normaalia pienemmäksi.

Pollari3

Urakoitsija Jarmo Ylesmäki pääsi vielä helmikuun lumisissa olosuhteissa levittämään hyvin kalkin Pollarin uudelle vuokramaalle. Myöhemmin tulleet suojakelit sulattivat lumikerroksen lähes kokonaan.

Kalkkikivialan edelläkävijä

Nordkalk on  kalkkikivialan  johtava yritys kotimarkkinoillaan. Toimitamme välttämättömiä raaka-aineita lukuisille teollisuudenaloille, ja sovelluksillamme turvataan puhdasta ilmaa ja vettä sekä viljelysmaan tuottavuutta.