Uutiset ja julkaisut

Lue viimeisimmät uutiset Nordkalkista

Rakennekalkituksella savimaan mururakenteen sekä fosforivalumien kimppuun

Jenni Westerlund (info a nordkalk.com), 3.11.2016

Rakennekalkitus on muutaman viime vuoden aikana noussut Ruotsissa erittäin suosituksi savimaiden maanrakennetta parantavaksi toimenpiteeksi. Nordkalk aloitti tänä syksynä kalkituskokeen yhteistyössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SJT) kanssa. Kokeen tavoitteena on tutkia rakennekalkin antamaa satovastetta sokerijuurikkaan viljelyssä.

Rakennekalkituksen tavoitteena on maassa tapahtuvan kemiallisen reaktion seurauksena ”järjestellä” savipartikkelit uuteen asentoon, jolloin maanrakenne muuttuu aiempaa kestävämmäksi, pH:n samalla noustessa lähemmäs tavoitetasoa. Reaktion tuloksena maan ilma- ja vesitilavuus lisääntyy, jolloin maasta tulee helpompaa ja kevyempää työstää. Rakennekalkittu pelto kuivuu keväällä aiemmin kylvökuntoon, ja vastaavasti säilyttää kantavuutensa syksyllä pidempään.

Uuden tyyppisessä rakenteessa myös ravinteilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet kiinnittyä maamurujen pintaan. Ravinnevalumien ehkäisy on yksi tärkeistä tarkastelukulmista rakennekalkitusta mietittäessä. Rakennekalkitun maan kestävyys erilaisia sään ääri-ilmiöitä vastaan on aiempaa parempi, ja paremmin kuivuva ja muokkautuva maa on selkeästi viljelijän etu kaikissa viljelyn vaiheissa.

Nordkalk on tehnyt kokeita rakennekalkilla myös aiemmin. Muutaman vuoden takaisessa kokeessa tuloksena oli hiuesavimaan liettymisen väheneminen. Lisäksi rakennekalkki vähensi salaojista laskevan veden sisältämän kiintoaineksen, sekä fosforin määrää. Kokeessa rakennekalkki sitoi liukoista fosforia maahiukkasten ympärille. Rakennekalkitus myös vähensi pintavalumien syntymistä ehkäisemällä maan liettymistä, ja siten mahdollistaen veden suodattumisen maakerrosten läpi salaojien kautta piiriojiin.

Rakennekalkki soveltuu käytettäväksi kalkitusaineena kaikilla maalajeilla. Maamurujen rakennetta parantava vaikutus saadaan kuitenkin parhaiten esiin mahdollisimman korkean savespitoisuuden omaavassa maassa. Maan savespitoisuus tulisi olla yli 15%, mutta mielellään edellä mainittua huomattavasti korkeampi. ”Mitä korkeampi saves, sitä selkeämpi muutos on odotettavissa”, Nordkalkin aluemyyntipäällikkö Jan Drugge toteaa.

Rakennekalkilla on Sjt:n kokeessa paljon pelissä. Sokerijuurikasta viljellään Varsinais-Suomessa melko savisilla mailla. Maanrakenneongelmista johtuvia satotappioita esiintyy sokerijuurikkaan viljelyssä olevilla lohkoilla lähes vuosittain. Kylvön jälkeisen sateen aiheuttama kylvökerroksen liettyminen, tai nosto-olosuhteiden märkyydestä johtuvat satotappiot, ovat liian monelle sokerijuurikaan viljelijälle tuttu aihe.

Riittävän aikainen kylvö, myöhäinen nosto ja maaperän toimiva vesi-, ilma- sekä ravinnetalous, ovat elintärkeitä seikkoja sokerijuurikkaan viljelyn kannalta. Mikäli Sjt:n kokeista saatavat koetulokset ovat lupaavia, on viljelijöillä käsissään avain parempaan satotasoon, ja sitä kautta myös mahdollisesti parempaan viljelyn kannattavuuteen. 

1 Levitys

Perjantaina 23.9 Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen koelohkoilla Meltolan kartanon mailla Paimiossa levitettiin rakennekalkkia. Olosuhteet levitykselle olivat ihanteelliset, tyyni ilma, sekä pitkään jatkunut poutajakso mahdollistivat kokeen aloituksen optimaalisissa olosuhteissa.

2 maamuru

Virallista maalajimääritystä ei kuvanottohetkellä oltu vielä analysoitu. Sormituntumalla ja silmämääräisesti tarkastellen koealan maalajista, ja sen viljavuudesta oli kuitenkin tehtävissä joitakin havaintoja. Juurikäytävien ympärillä näkyvä ruskea värjäymä kertoo todennäköisesti maaperän korkeahkosta rautapitoisuudesta. Raudan hapettuminen nimenomaan juurikanavien ympäriltä kertoo maaperän heikosta happitilanteesta. Hietasaveksi arvioidun maaperän maamurut olivat turhan teräväsärmäisiä ja kookkaita.

3 maakuva

Lapiotestin perusteella maassa on jonkin verran satokasvin juuria, sekä lierojen muodostamia käytäviä. Kuvassa näkyvä lahoamaton kasvinjäte, sekä maamurujen teräväsärmäisyys kertovat ongelmista maanrakenteessa.

4 muokkaus

Ripeä muokkaus levityksen jälkeen on tärkeää, siten rakennekalkin reaktiivisuus saadaan täysimääräisesti käyttöön. Muokkaus suositellaan tehtävän jollain maata sekoittavalla muokkauskoneella, esimerkiksi kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella. Tavoitteena on saada kalkki tasaisesti sekaisin ja kosketuksiin mahdollisimman suuren maamassan kanssa.

5 kalkin levitys lähikuva

Kalkin tasainen ja tarkka annostelu onnistui SJT:n itse muuntelemalla levityskoneella hyvin. Rakennekalkki on kuivaa, levitys on syytä hoitaa kuivankalkin levitykseen soveltuvalla kalustolla.

6 kalkittu pelto + muut kasa + koealat

Hyvä levitystulos on avainasemassa kalkituksen onnistumisen kannalta. Rakennekalkin levitysmäärä SJT:n kokeessa oli noin 8000 kg/ha. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan koetuloksia kalkituskokeesta.

Juhani Suomi

Kalkkikivialan edelläkävijä

Nordkalk on  kalkkikivialan  johtava yritys kotimarkkinoillaan. Toimitamme välttämättömiä raaka-aineita lukuisille teollisuudenaloille, ja sovelluksillamme turvataan puhdasta ilmaa ja vettä sekä viljelysmaan tuottavuutta.