Keinovalikoimaan ravinnevalumien vähentämiseksi kuuluu myös peltojen kalkitus, joka on tunnettu menetelmä pellon tuottavuuden kasvattamiseksi. Kalkin teho perustuu sen kykyyn nostaa maan pH:ta (vähentää happamuutta) ja parantaa sitä kautta maan rakennetta ja ravinteiden saatavuutta. Kalkituksessa yhdistyvät ympäristöhyödyt ja tuottavuus: kasvit voivat hyvin kalkitussa maassa, koska ravinteet eivät huuhtoudu sateiden ja sulamisvesien mukana vesistöihin.

Normaalia maanparannuskalkkia ärhäkämpi rakennekalkki toimii samalla periaatteella, mutta muokkaa savimaan rakennetta tehokkaammin myös vaativissa kohteissa kuten jokisuistojen savimailla. Rakennekalkitus muuttaa savimaan rakenteen murumaiseksi, jolloin pellon pinta ei liety kovallakaan sateella ja vesi ja ravinteet imeytyvät paremmin maaperään.

Parhaimmillaan rakennekalkki jopa puolittaa fosforipäästöt

Rakennekalkitusta on tutkittu pitkään Ruotsissa. Parhaimmillaan rakennekalkki jopa puolittaa fosforipäästöt, ja rakennekalkituksen vaikutus kestää jopa kymmeniä vuosia.

Peltojen kipsikäsittely on uusi ja tehokkaaksi havaittu keino fosforivalumien torjunnassa. Kipsi vaikuttaa maaperän rakenteeseen samoin kuin kalkki, mutta sen vaikutus on kuitenkin lyhytaikaisempi. Kipsi ei nosta pellon pH:ta eikä kasvata satoa. Kipsin sisältämä sulfaatti rajoittaa sen  käyttöä rantapelloilla.

Kalkitus on ympäristön, yhteiskunnan ja viljelijän etu.

Anne Foley 
Viestintä- ja markkinointijohtaja

Lue lisää:

Fosforivalumat kuriin - työtä terveemmän Itämeren hyväksi

Vesien käsittely kalkilla