Uutiset ja julkaisut

Lue viimeisimmät uutiset Nordkalkista

Pellot kuntoon tehokalkituksella

Anna-Kaisa Haapajärvi (anna-kaisa.haapajarvi a nordkalk.com), 6.2.2018

Lahdelman tilalla Somerolla tehtiin tehokalkitus helmikuussa 2012. Kalkitus on näkynyt paitsi kohonneena pH-arvona myös satovarmuutena. Vuosien varrella mukaan on mahtunut myös mielenkiintoisia viljelykokeiluja eri viljelykasveilla.

Lahdelman tilalla Somerolla tehtiin tehokalkitus helmikuussa 2012.  Noin neljän hehtaarin peltolohkosta puolet kalkittiin koemielessä annoksella 15 t/ha. Toinen puoli lohkosta jätettiin kalkitsematta, jotta nähtäisi kalkkikäsittelyn vaikutus samalla peltolohkolla. Lohkon pH ennen kalkitusta oli 6,1 ja fosforilukema 4,4. Maanäytteissä kalkitus näkyi heti seuraavana vuotena pH-arvon nousuna. Kalkituksen jälkeen pH oli noussut saman vuoden syksyllä 6,8:n kalkitussa osassa, ja vielä neljän vuoden kuluttua syksyllä 2016 pH oli arvossa 7,1 ja fosforilukema 6,4. Lahdelman tilalla fosforilannoitusta onkin voitu viime vuosina hieman vähentää.

Ennätyssatoja ja reheviä kasvustoja

Kalkituksen jälkeisenä kasvukautena 2013 pellolle kylvettiin Demonstrant-kevätvehnää. ” Kyllä ero kasvustossa kalkitun ja ei -kalkitun välillä erottui ensimmäisenä kasvukautena selvästi. Kalkittu osa oli rehevämpi ja vihreämpi. Otin siitä kuviakin”, viljelijä Juha Lahdelma muistelee.

Seuraavana vuotena lohkolla kasvoi kevätrapsi, mutta kasvustoon iski möhöjuuri. Se teki pahoja tuhoja kalkitsemattomalla puolella. Kalkitulta osalta korjattiin siitäkin huolimatta lähes 3 t/ha sato. Möhöjuuri iskeytyi kalkitsemattomaan lohkon osaan pahasti, ja siitä kertyi satoa ainoastaan muutamia satoja kiloja. Seuraavana kesänä 2015 lohkolta saatiin kuitenkin puitua ennätysmäinen syysvehnäsato.

Öljyhamppu hyötyi kalkista

Kasvukaudella 2016 Lahdelma päätti kokeilla lohkolla öljyhamppua. ”Hamppu taimettui tasaisesti keväällä, mutta runsaiden sateiden jälkeen kalkitsemattoman lohkonosan kasvu alkoi häiriintyä, ja se kärsi ilmiselvästi liiallisesta vedestä, Lahdelma kertoo. ”Kalkitulta osalta kasvu oli enimmäkseen normaali, ja lohkolta saatiin kerättyä noin 2 000 kg:n sato, josta lähes 80 % kalkitulta osalta”, Lahdelma jatkaa.

Haasteellinen kasvukausi 2017

Kasvukaudella 2017 Lahdelman pellolla kasvoi jälleen muutaman välikasvin jälkeen syysvehnää. Vielä viiden vuoden kuluttua kalkituksesta kasvustossa oli havaittavissa ero kalkitun ja kalkitsemattoman välillä. ”Kalkitsemattomassa osassa oli syysvehnäkasvustossa talvituhoja, minkä ansiosta kasvustossa oli tilaa rikkakasveille. Kalkittu puoli oli puhtaampi rikkakasveista ja vehnä kasvusto oli siellä kilpailukykyinen. Kalkitussa osassa vehnä pensoi ahkerasti, kun taas kalkitsemattomalla puolella sivuversoja on vähemmän, mutta tähkät pidempiä”, Lahdelma kertoo. Lohkon syysvehnä päästiin puimaan viime syksynä ihme kyllä aurinkoisessa säässä. ”Koko lohkon (4 hehtaaria) sato oli yhteensä n.16 000 kg, vaikka kalkitsemattomasta osasta jätettiin puimatta reilun hehtaarin kokoinen ala ohdake- ja juolavehnäkasvuston vuoksi. Kyllä kalkista näyttäisi hyötyä olevan”, myhäilee Lahdelma, ”tarttis kalkita lisääkin.”

Lahdelma 600px

Viljelijä Juha Lahdelma tarkastelee syysvehnäkasvustoa elokuussa 2017.

Kalkkikivialan edelläkävijä

Nordkalk on  kalkkikivialan  johtava yritys kotimarkkinoillaan. Toimitamme välttämättömiä raaka-aineita lukuisille teollisuudenaloille, ja sovelluksillamme turvataan puhdasta ilmaa ja vettä sekä viljelysmaan tuottavuutta.