Uutiset ja julkaisut

Lue viimeisimmät uutiset Nordkalkista

Tietoa Nordkalkin suunnitellusta kalkkikivilouhoksesta Bunge Duckerissa

Nordkalk (info a nordkalk.com), 7.9.2012

Suunniteltu kalkkilouhoksemme Bunge Duckerissa Pohjois-Gotlannissa on viime aikoina joutunut mielenosoitusten kohteeksi ja median tiiviiseen tarkkailuun. Tästä johtuen haluamme Nordkalkissa selventää Bungeen liittyviä tosiasioita.

Yli seitsemän vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen Nordkalkille myönnettiin 5.7.2012 uuteen kaivokseen liittyvät toimintaehdot ja lupa välittömään toimeenpanoon. Kaivokselle myönnettiin lupa jo vuonna 2009, ja se on yhä lainvoimainen. Toimintaehtoihin liittyvästä tuomiosta on valitettu, mutta Ruotsin Korkein oikeus on hylännyt kaikki keskeytysvaatimukset, jotka liittyvät Nordkalkille myönnettyyn lupaan aloittaa valmistelevat työt kaivoksen avaamiseksi. Nyt odotamme enää Korkeimman oikeuden kannanottoa siihen, ottaako se lupaehdoista tehtyjä valituksia käsiteltäväksi. Nordkalk pitää sitä erittäin epätodennäköisenä. Mutta jos Korkein oikeus kuitenkin päättäisi toisin, se vaikuttaa vain louhintavaiheeseen, jonka on arvioitu alkavan aikaisintaan joulukuussa 2013. Tästä johtuen Nordkalkilla ei ole syytä jäädä odottamaan Korkeimman oikeuden päätöstä. Mutta ennen louhinnan aloittamista Nordkalk laatii ja esittää toiminnan seurantaohjelman, jonka lääninhallitus hyväksyy.

Käydyn oikeusprosessin aikana eri osapuolilla (viranomaisilla, järjestöillä, asukkailla) on ollut mahdollisuus sanoa sanottavansa ja esittää perustelut vaatimuksilleen moneen kertaan. Nordkalk on prosessin aikana kuunnellut, neuvotellut ja muokannut lupahakemusta. Ruotsin maa- ja ympäristöylioikeus ei kuitenkaan asian loppukäsittelyssä huomioinut vastapuolen vaatimuksia, vaan sillä on ollut Nordkalkin kanssa yhteneväinen näkemys asiasta. Tuomioistuin hylkäsi vaatimukset, joita jättivät mm. Ruotsin Naturvårdsverket, luonnonsuojeluliitto ja Bevara Ojnareskogen -järjestö. Vaatimukset perustuivat täysin samoille argumenteille, kuin mitä medioissa kerta toisensa jälkeen nytkin esitetään. EU-tuomioistuimeen vetoamisella ei myöskään ole merkitystä, sillä samat asiat ovat olleet jo esillä niin Ympäristöylioikeudessa kuin Korkeimmassa oikeudessakin, ja ne on siellä hylätty.

Nordkalk on saanut toimintaluvan, ja meillä on täysi oikeus harjoittaa toimintaa meille myönnetyn luvan puitteissa. Tulemme toimimaan vastuullisesti, noudatamme meille annettuja ehtoja, ja valvontaviranomainen seuraa toimintaamme. Noudatamme kaikkia lakeja ja sääntöjä, jotka liittyvät toimintaamme. Nykyinen Klinthagenin louhoksemme ehtyy noin vuoden kuluessa. Nordkalk on hakenut lupaa sen laajentamiseksi, mutta ei ole saanut asiassa vielä päätöstä. Aikataulupaineet uuden kaivoksen avaamiseksi ovat siis kovat, jotta voisimme välttää tuotannon väliaikaisen keskeytymisen. Nordkalk käynnisti sen takia heinäkuun puolessavälissä valmistelutyöt aloittamalla metsänraivauksen tulevan kaivoksen alueella.

Nordkalkin vastainen toiminta
Hyvin pian oikeuden heinäkuussa antaman päätöksen jälkeen alueella alettiin järjestää mielenosoituksia ja erinäisiä tapahtumia Nordkalkin töiden häiritsemiseksi ja estämiseksi. Aktivistit mm. Fältbiologerna- ja Skydda skogen -ryhmittymistä perustivat paikalle telttaleirejä. Ensimmäisinä viikkoina työt sujuivat mielenosoituksista huolimatta, mutta 6.8. työt keskeytyivät kokonaan. Paikalle kutsuttiin poliisi, joka kävi aktivistien kanssa keskusteluja ja yritti saada heitä siirtymään. Kolmen viikon tuloksettomien keskusteluiden jälkeen poliisi lisäsi panostaan kutsumalla paikalle lisää poliiseja, jotta työkoneet saataisiin uudelleen käyntiin. Työt jatkuivat 27.8, mutta sekä Nordkalkin vastaiset toimet että kirjoittelu lisääntyivät, ja tapahtumat saivat lisää huomiota mediassa. Valitettavasti medioissa on kuitenkin suurimmaksi osaksi raportoitu vain aktivistien väitteitä, eikä faktoja läheskään aina ole tarkistettu Nordkalkilta.

Aktivistit ovat käyneet laajaa mustamaalauskampanjaa, jossa on levitetty väärää ja harhaanjohtavaa tietoa toimintamme aiheuttamista riskeistä ja vaikutuksista. Nordkalkin on väitetty esimerkiksi pilaavan sekä pohjaveden että juomaveden, kajoavan Natura 2000 -alueisiin ja hävittävän 250 uhanalaista lajia. Näille syytteille ei ole mitään näyttöä. Lisäksi aktivistit tekivät Nordkalkista ilmoituksen valvontaviranomaiselle ja poliisille erinäisiin syytöksiin vedoten. Syytökset olivat kuitenkin täysin perättömiä, mikä johtui lähinnä siitä, että aktivistit eivät olleet perehtyneet lupaehtoihimme riittävästi.

Myös Gotlannin Lääninhallitus on valvontaviranomaisen roolissaan saanut paljon painostusta osakseen aktivisteilta, jotka vaativat sitä pysäyttämään Nordkalkin toiminnan. Tästä johtuen monia aktivistien Lääninhallitukselle jättämistä valituksista on käytetty perustana toimintaamme liittyvissä määräyksissä ilman, että siihen olisi ollut oikeita perusteita.

Konfliktin taustaa
Konfliktin syynä on pohjimmiltaan kaksi vastakkain asetettua valtakunnanlaajuista intressiä: mineraalien louhinta ja luonnonsuojelu. Gotlannissa on jo nyt runsaasti luonnonsuojelualueita. Koko Gotlannin pinta-ala on 340 000 hehtaaria, ja siitä on luonnonsuojelualueita yli 140 000 hehtaaria. Gotlannissa on siis enemmän luonnonsuojelualueita kuin missään muussa Ruotsin läänissä. Nordkalkin tuleva kaivosalue käsittää vain 170 hehtaaria. Entinen elinkeinoministeri Mona Sahlin esitti jo vuonna 2006, että mineraalien louhinta on tässä tapauksessa etusijalla.

On selvää, että louhinta vaikuttaa ympäristöön sillä alueella, mihin louhos perustetaan. Mutta Nordkalkilla on siihen lupa. Emme tuhoa uhanalaisia lajeja, vaan ne jatkavat elämistä ja kasvamista uuden kaivoksen rinnalla, aivan kuten muidenkin kalkkikaivosten rinnalla. Emme koske louhoksen lähellä oleviin Natura 2000 -alueisiin; meillä ei ole siihen lupaa eikä ylipäänsä aikomustakaan.

Uudesta kaivoksesta on tehty mittavia ympäristöselvityksiä, ja ympäristövaikutuksia käsiteltiin oikeudessa perusteellisesti ennen luvan myöntämistä. Sille on myös yhteistyössä maan johtavien asiantuntijoiden kanssa laadittu laaja seurantaohjelma, ja Nordkalk on saanut tiukat ehdot, jotka säätelevät toimintaamme. Nämä tiukat toimintaehdot, Lääninhallituksen kanssa laadittu seurantaohjelma ja tulevat suojajärjestelmät takaavat, että riskit ovat hallittavissa. Alueella virtaavat vedet ohjataan louhoksen ympäriltä ojien kautta takaisin normaalivirtaamiinsa. Louhokseen esim. sateiden mukana kerääntynyt vesi pumpataan öljynerottimilla varustettuihin sedimenttialtaisiin ja sieltä se johdetaan takaisin vedenpuhdistamon kautta tarkistettuna takaisin luontoon. Seurantaohjelmaamme kuuluu niin tiukat marginaalit ja mittaukset, että jos jotkin arvot alkavat kehittyä väärään suuntaan, toimenpiteisiin ehditään ryhtyä jo ennen kuin niistä tulee mitään vaikutuksia.

Nordkalk on ehdottanut kolmea hyvitystoimenpidettä kalkkikiven louhinnasta Bungessa: 300 hehtaaria Nordkalkin omistamaa suojelunarvoista maata Pohjois-Gotlannin Hangvarissa varataan luonnonsuojelumaaksi, Nordkalk osallistuu alueen kosteikkojen entistämiseen sekä tukee harvinaisen haarukeltanon hyväksi tehtävää tutkimustyötä. Näistä sovitaan yhdessä Lääninhallituksen kanssa. Lisäksi Nordkalk aikoo perustaa Bunge-rahaston, johon kerätään osa jokaisen louhitun kivitonnin tuottamasta voitosta. Rahaston avulla on tarkoitus investoida varoja Pohjois-Gotlannin alueelliseen kehittämiseen.

Hyvissä ajoin ennen louhoksen ehtymistä, noin 20-30 vuoden päästä, Nordkalkin tulee yhdessä Lääninhallituksen kanssa sopia louhoksen jälkihoidosta. Jo nyt on ehdotettu mm. sitä, että louhos voisi toimia Pohjois-Gotlannin juomavesialtaana. Siitä tulee syvä, ja vesi pysyisi kylmempänä ja kirkkaampana, ja siinä olisi vähemmän bakteereita kesäaikaan. Tämän lisäksi on ehdotettu, että vanha louhos voisi toimia ihmisten ja eläinten uimapaikkana, tai siitä voitaisiin tehdä jonkinlainen urheilu- ja kulttuurikeskus. Jälkihoitoa varten Nordkalk on antanut vakuudeksi 40 miljoonaa kruunua.

Pitkät perinteet
Gotlannissa on louhittu kalkkia jo yli 400 vuoden ajan, ja kalkkikiviteollisuus on yksi saaren tärkeimmistä peruselinkeinoista. Gotlanti on Ruotsin tärkein kalkkikiviesiintymien alue. Tällä hetkellä Gotlannissa louhitaan yhteensä 6-7 miljoonaa tonnia kalkkikiveä vuodessa, mikä on kaksi kolmasosaa koko Ruotsin kalkinlouhinnasta. Nordkalk aikoo investoida yli 60 miljoonaa euroa uuteen kaivokseensa Gotlannissa. Gotlannin kalkkikivi on ainutlaatuista, eikä sitä esiinny muualla. Hienojakoisella ja huokoisella gotlantilaisella kivellä on erittäin korkea kemiallinen puhtaus. Se toimii eri tavalla kuin muut kalkkikivet; sitä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin ja sitä on vaikea korvata millään muulla. Lisäksi kalkki on itsessään luonnontuote.

Kalkkia käytetään ympäristönhoidossa, teollisuudessa ja maataloudessa. Kalkkia käytetään monen itsestäänselvyytenä pidetyn tuotteen valmistuksessa. Se sisältää kasveille, eläimille ja ihmisille tärkeitä ravintoaineita. Kalkkikiveä käytetään juomaveden ja jäteveden puhdistuksessa, ja sillä pelastetaan happamoituneita järviä ja vesistöjä. Kalkki parantaa maatalousmaan ja puutarhan maaperän laatua, ja se on tärkeä ainesosa kanojen ja karjan rehuissa. Kalkkikiveä käytetään niin sokerin, teräksen, lasikuidun, lannoitteiden, muovin kuin maalienkin valmistuksessa. Terästä ei voida valmistaa ilman kalkkia. Kalkkia käytetään rakennusaineiden, tiilen, tasoitteiden ja sementin raaka-aineena sekä paperinvalmistuksessa. Sitä käytetään maanpohjan vahvistamiseen teidenrakennuksessa, ja se on tärkeä ainesosa asfaltissa. Kalkkia käytetään voimalaitosten ja kotitalousjätteitä polttavien kaukolämpövoimaloiden synnyttämien savukaasujen puhdistuksessa. Kalkkia käytetään myös fosforin sitomiseen ja ravinnevalumien pysäyttämiseen, mikä vaikuttaa suuresti mm. Itämeren ja muiden rehevöityneiden vesistöjen tilaan. Jokainen ruotsalainen käyttää tällä hetkellä kalkkia noin 500 kg vuodessa, ja sitä ei voi täysin korvata muilla vaihtoehdoilla.

Lupaprosessi

2002              Gotlannin lääninhallitus osoittaa Nordkalkille nykyisen alueen, kun toisen Nordkalkin maa-alueen (Hoburgin suoalue) katsottiin kuuluvan Natura 2000 -alueisiin. Alkaa laaja työ maakauppoineen, tutkimuksineen, suunnitelmineen ja koeporauksineen.

2006              Nordkalk hakee lupaa kaivostoiminnalle Bunge Duckerissa. Lupahakemuksen perusteluja täydennetään useilla ympäristöselvityksillä.

                      Ruotsin geologinen tutkimuskeskus (SGU) ilmoittaa, että alue on valtakunnallisesti tärkeä mineraalin louhinnan kannalta.

                      Silloinen elinkeinoministeri Mona Sahlin esittää, että mineraalien louhinta Bunge Duckerissa on tässä tapauksessa luonnonsuojelua tärkeämpää.

2007              Kunta vahvistaa suunnitelmat, kun kunnanvaltuusto äänestää Bungen kaivoksen puolesta.

2008              Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin käsittelee hakemuksen ja hylkää sen. Nordkalk valittaa päätöksestä. Työt kattavan seurantaohjelman laatimiseksi alkavat.

2009              Maa- ja ympäristöylioikeus ottaa hakemuksen käsiteltäväkseen ja myöntää kaivostoiminnalle luvan. Lisäksi se velvoittaa Maa- ja ympäristötuomioistuimen antamaan Nordkalkille toimintaa määrittävät lupaehdot. Vastapuoli valittaa Ruotsin Korkeimpaan oikeuteen.

2010              Korkein oikeus ilmoittaa, ettei se ota asiaa käsiteltäväkseen ja tuomio lupineen astuu voimaan.

2011              Maa- ja ympäristötuomioistuin ilmoittaa, ettei se voi määrittää Nordkalkille toimintaehtoja. Nordkalk valittaa päätöksestä.

2012              Maa- ja ympäristöylioikeus ottaa tapauksen käsiteltäväkseen. 5.7.2012 Nordkalkille myönnetään toimintaehdot, jotka astuvat voimaan välittömästi. Tuomiosta valitetaan. Korkein oikeus hylkää kaikki keskeytysvaatimukset. Nyt odotetaan Korkeimman oikeuden kannanottoa siihen, ottaako se käsiteltäväkseen toimintaehtoihin liittyviä valituksia. Päätös annettaneen syys-lokakuussa 2012.

 

Otteita Ruotsin Maa- ja ympäristöylioikeuden antamasta päätöksestä (MMÖD M10582-11) 2012-07-05 (ruotsiksi):

Nordkalkille myönnetystä luvasta, ehdoista ja poikkeuksesta lajiensuojeluasetukseen sekä vastapuolien vaatimuksista sanotaan tuomiossa seuraavaa:

"Mark- och miljööverdomstolen lämnar Nordkalk AB tillstånd enligt 7 kap. 28 a § miljöbalken till sökt verksamhet och beviljar Nordkalk AB dispens från artskyddsförordningen (2007:845) för de skyddade arter som påverkas inom det sökta täktområdet samt området för transportband och serviceväg."

"Mark- och miljööverdomstolen avslår övriga i målet framställda yrkanden" (Bl a Naturvårdsverkets, Naturskyddsföreningens och Bevara Ojnareskogens yrkanden.)

Se, että Ruotsin Ympäristötuomioistuin (nykyinen Maa- ja ympäristötuomioistuin) ei täyttänyt velvollisuuttaan määritellä Nordkalkille toimintaehtoja jo vuonna 2011 rikkoo lakia, sillä Ympäristöylioikeus myönsi toiminnalle luvan jo 9.10.2009.

"Miljööverdomstolen har i en lagakraftvunnen dom den 9 oktober 2009 förklarat att den av bolaget sökta täktverksamheten på fastigheten Bunge Ducker 1:64 är tillåtlig".

"Genom domen har frågan om det sökta företagets tillåtlighet enligt gällande regelsystem rättskraftigt avgjorts. Prövningsordningen förutsätter att underinstansen lojalt följer processuella anvisningar vid en återförvisning."

"Att underinstansen har invändningar mot riktigheten av överinstansens bedömning saknar i nu aktuellt fall relevans".

 

Mitä tulee Natura 2000 -alueisiin, lajien suojeluun ja Nordkalkilta vaadittuun seurantaohjelmaan liittyviin kysymyksiin, myös Maa- ja ympäristöylioikeuden tulkinta eroaa Ruotsin Naturvårdsverketin tulkinnasta:

"Täktområdet, som består av fastigheten Bunge Ducker 1:64 och som delvis gränsar till dessa två (Natura 2000), omfattas däremot inte av något områdesskydd."

"Det är de skyddade naturtyperna i de aktuella Natura 2000-områdena som helhet betraktat som inte får skadas (MÖD 2004:68)."

"Miljööverdomstolen konstaterade i sin dom att det var uppenbart att täktverksamheten i viss mån kommer att ge upphov till effekter i täktens omedelbara närhet. Domstolen bedömde dock att de planerade skydds- och kontrollåtgärderna borde leda till att effekterna inte påverkar de skyddade livsmiljöerna i området som helhet eller att de skyddade arterna utsätts för en störning som på ett betydande sätt kan försvåra bevarandet av dem i området samt att tillstånd enligt 7 kap. 28 a § miljöbalken kunde ges."

Lisätietoja:
Håkan Pihl
VP, Geology & Environment
020-753 7169
Lähetä sähköpostia

Kalkkikivialan edelläkävijä

Nordkalk on  kalkkikivialan  johtava yritys kotimarkkinoillaan. Toimitamme välttämättömiä raaka-aineita lukuisille teollisuudenaloille, ja sovelluksillamme turvataan puhdasta ilmaa ja vettä sekä viljelysmaan tuottavuutta.